Varmaan jokaisella on nurkassa keskeneräinen projekti, joka kaihertaa mieltä huonon omatunnon tapaan. Ennen kun lähdin työharjoitteluun, minulla jäi rästiin yksi kouluhomma, essee rahvaan pukeutumisesta 1200 - 1900 -luvuilta. Esseen ei todellakaan tarvitse olla laaja, mutta jotenkin olen onnistunut välttelemään kyseiseen projektiin tarttumista milloin mihinkin tekosyyhyn nojautuen. Mutta tänään oli erilainen aamu. Tämä neiti talsi Metsoon metsästämään lähteitä. Ulos rantauduin muutaman hyvän lähteen sekä parin aiheesta poikkeavan vintage-opuksen kanssa. Nyt sitten lueskelemaan...
Kun tänään oli rauhallinen päivä töissä, niin päätin kuluttaa aikaa tuunaamalla eilen kirpparilta löytämääni siivoojan/keittäjän telttakolttua. Harmittaa, kun en ottanut ennen kuvaa. Mutta alla tuunailun tuloksia. Kavensin mekkoa hurjasti, sekä lyhensin helmaa, jonka poimutin, ja johon sitten ompelin kaitaleen. Ylijäämäkankaasta ompelin vielä keskelle taakse rusetin. Nekkuteemalla jatketaan, ainakin kankaan puolesta. Olen itse tyytyväinen työn tulokseen...
Ja päivän paras. Aloin jo tuskailemaan äitienpäivälahjan kanssa, että mitä sitä äidille lähettäisi postissa. Niin sitten hyvä haltiatar lähetti äitienpäivälahjan luokseni. Liikkeeseen asteli vanha nainen, joka alkoi esittelemään tekemäänsä runokirjaa. Niinpä sitten päätin ostaa äidilleni tämän kirjan, johon hän oli itse vielä tehnyt puuväreillä kuvituksen. Ja mamma sai vielä omistuskirjoituksen. Herttainen nainen vielä lupasi minulle maksuaikaa kesäkuuhun asti, minulla raukalla kun ei ollut käteistä.
Ja todisteita pohjoiseen, täällä on jo näin vihreää...
Eiliseltä kaunotar & Kulkuri kiertueelta...
Ja nämä kengät myös!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti