Kuinka vapauttavaa onkaan kevään taittuessa kohti kesää vaihtaa bussi polkupyörään. Ei tarvitse juosta bussipysäkille omena suussa ja laukut heiluen, vaan voi kaikessa rauhassa fillaroida, tuntien jokaisen aistin kautta kesän kantavan voiman.
Tänään olen suorittanut virallista näyttöäni työtiloilla. Kahdeksan tuntia kaavoitin, ompelin, korjailin, saumuroin ja ompelin taas. Kahdeksan tuntia eristyksessä muusta maailmasta, hieman sai hakea sanoja, kun joku sitten vihdoin sattui soittamaan minulle. Työnarkomaani, ei malta pitää yhtään taukoa, kun on niin hirveä vimma saada työ valmiiksi. Ja hei, olin noin 200 metrin päästä lempparikirppareistani, enkä edes sortunut..;) Kahdeksan jälkeen oli pakko laittaa pillit pussiin ja fillaroida katsomaan peliä. Pieni lepo tekee hyvää.
Tänään on ollut pukeutumisen saralla Minnipäivä...keskustelimme Ilonan kanssa tästä minun Mikki ja Minni -innostuksestani, ja päädyimme siihen johtopäätökseen, että en ole pienenä fanittanut näitä hahmoja tarpeeksi. Ja tämähän johtuu siitä, että sydämessäni ei ollut tilaa kuin Nalle puhille.
ps. Stokkan leluosastolla on aivan ihanat Minni- ja Mikkipehmot. I'm never too old to play with toys..
Seuraavassa ilottelua nurmella...
minni-paita, rusetti ja jakku h&m, violetti koru Amsterdamin vintageputiikista.
Ja vielä Mikkiä kehiin.. Oon viime päivinä hullaantunut tästä Micky Greenistä, niin että taidan painella huomenna levykauppaan ostamaan daamin levyn. Uskomaton ääni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti