Kun ahdistaa, kiipeä puuhun!

Pahoittelen postaustahtiani. Minulla on päällä rankka työputki, joka nielee kaiken voiman minusta. Välillä tuntuu epätoivoiselta, että tätäkö tämä nyt on, pelkkää työtä koko kesän. Kotona ei ehdi käydä kuin nukkumassa ja lukemassa Hesarin. Silloin kuin elämä alkaa käymään liian tasaiseksi, minä ahdistun. Kurkussani on pala, joka tukahduttaa ja on vaikea hengittää. Sillon sitä sulkeutuu, ja kun omassa elämässä ei ole aikaa touhuta kaikkea "kivaa", minä haen pakoreittejä kirjallisuudesta ja elokuvista. Katoan toiseen maailmaan. Viimeiset pari päivää olen töissä käyttänyt taukoni kirjan lukemiseen, joista asioista on pidetttävä huoli, kuten itsensä ravitsemisesta. Kun minulla ei ole tarpeeksi vapaa-aikaa, pihistän sitä jostain - vaikka väkisin.

Pahan päivän jälkeen aurinko paistaa jälleen niin kuin tänään. Hyvä ystäväni yllätti minut piipahtaalla työpaikallani. Emme ole vaihtaneet kuulumisia sitten maaliskuun, vaikka asummekin samalla paikkakunnalla. Niinpä sovimme iltapäivälle treffit. Istuimme kahvilassa tovin ja minä nautiskelin täydellistä mansikkaleivosta cappuccinon kera. En edes muista milloin olisin viimeksi käynyt kahvilassa. Niinkin tavallinen asia kuin kahvilassa istuminen tuntuu luksukselta, kun kiireen keskellä tämän ns. hemmotelumenon on joutunut karsimaan pois. Päätimme vielä ostaa ystäväni kanssa siiderit, jotka nautiskelimme puistossa. Vihdoinkin tuntuu kesältä. Kuin yhdestä suusta päätämme pyhittää jatkossa enemmän aikaa kesälle, kiireestä huolimatta.

Illaksi suunnistan vielä ompelemaan toisen ystäväni luokse. Olemme molemmat tekemässä tutuille juhlapukua. Terapeuttista jutella ystävien kanssa sekä tehdä asioita joita rakastaa.






Tätä tarvitsen, aikaa rauhoittua ja lukea...

Mon amor, Iivari.

Kun ahdistaa, hyppää puuhun ja naura, millepä muulle kuin elämälle...



Farkkutakki - pätkitty pitkästä takista, löytö kirppikseltä (suosikki, päällä päivittäin)
huivi - H&M
musta paita - H&M
sortsit - Gina tricot
kengät - kirppikseltä
laukku - H&M
koru - Indisca