Ranskattaret

Sunnuntai. Sataa vettä ja minä lojun kotivaatteissa ja haahuilen ympäri kämppää. Oikeasti minun pitäisi olla tänään tienaamassa, mutta yllättäin iski aamulla sellaiset mahakrampit, että neiti kiroillen makasi eteisen lattialla kippurassa, armoa, armoa! Hyvästi sunnuntailisät. Myötätunnosta koiranikin on vaisu ja nukkuu vierelläni. Raukka on ihmeissään, kun minä makaan päivällä vuoteessa ja painelee itsekin omaan yökoloonsa. Menee molemmilla unirytmit uusiksi.

Kun ajatukseni on vielä vahvasti Pariisissa ja ranskalaisessa kulttuurissa, ajattelin kirjata ylös tekemiäni havaintoja ranskalaisesta (pariisilaisesta) kulttuurista.

Tyyli. Vaellettuani pari päivää Pariisin katuja, en voi olla panematta merkille ranskalaisten klassista ja ajatonta tyyliä. Oma värikäs pukeutuminen tuntuu jotenkin lapselliselta näiden ranskattarien rinnalla. Pariisin vaatekaupoissa en muutenkaan törmään niihin viimeisimpiin muotiviritelmiin, joita meillä Suomessa ruotsalaisten kanssasisarien tapaan viljellään. Ei kuulkaa näkynyt gladiaattorisandaaleja. Alan miettimään ranskattarien tyylin taloudellisuutta. Järkevä shoppailija sijoittaa ajattomiin vaatteisiin ja sävyihin, jotka käyvät kesät talvet. Sen verran ehdin adaptoida tätä ranskalaista kulttuuria, että oma vaatekaappini huutaa päivitystä. Lisää Ikean muovikasseja täyttyy poistovaatteista. Huomaa, että väriähky iski päälle, nyt jo kesäkuun puolessa välissä. Tavallisesti mieleni halajaa tummia sävyjä vasta elokuussa, kun luonto kumartuu kohti syksyä ja illat punoutuvat tummaan viittaan.

Osuvasti tukien antropoligista tutkimusretkeä ranskalaisesta kulttuurista on kesäkuun Voguen teemana ranskalainen nainen. Millainen hän on? Vogue määrittelee seuraavasti; "Commen définir la femme francaise? En quelques mots. LIBRE, et sophistiquée." (Vapaa ja hienostunut). Ja ranskalaisen naisen tunnistaa tästä; " Une facon saississante de bouger, de fumer." (Tavasta kävellä ja polttaa savukkeita.) Lisäksi ranskalaisen naisen tunnistaa käytöksestä. Esimerkiksi asiakaspalvelussa ei naisilta irronnut ystävällistä hymyä, vaan suu pysyi tiukasti viivana. Ystäväni totesi, että ranskalaiselle naiselle "turha" ystävällinen hymyileminen on tyhmyyden merkki. Suu supulle siis! Sen sijaan miehet olivat ystävällisiä, eikä varmaan yhtään katua tullut ylitettyä niin, ettei olisi herunut miehiltä jotain kommenttia tai katsetta. Täällä nainen huomataan (ja vähän liikaakin).

Siinä missä nainen on klassisen kaunis ja tyylikäs on sitä ranskalainen mieskin. Herranen aika kuinka tyylikkäitä miehet olivatkaan! Katukuvassa miehet olivat sonnustautuneet paitapusereoihin ja puvuntakkeihin, mutta silti omalla tavalla rennosti. Yksinkertaisesti tyylikästä.

Merkille pantavaa Pariisissa oli parfyymien käyttö. Hajuaisti oli herkässä, kun joka puolelta tulvi nenään parfyymin tuoksu. Missään kaupungissa ei ole koskaan tuoksunut näin hyvälle kuin Pariisissa.

Mielikuvashoppailun innoittamaan mekin ostimme uudet tuoksut. Pour lui Jean-Paul Gaultieria ja minulle Yves Saint Laurentin Elle. Tätä tuoksua olen himoinnut jo useamman kuukauden, ja nyt sain sen edullisesti matkaan lentokentän taxfreestä. Mukaan tarttui myös Diorin meikkipaletti.

Ranska houkuttelee satsaamaan uutta kosmetiikkaa. I was in heaven in Sephora. Ostajaa myös muistetaan mukavilla kylkiäisillä.


Pariisilaiset koirat täytyy myös mainita omana rotunaan. Siellä ne tepsuttelivat omistajansa rinnalla irti, kiinnittämättä kuitenkaan huomiota ihmisiin tai muihin koiriin. Vakava ilme naamallaan ne vain painelivat ohi, lienee periytynyt tapa pariisittarilta?

Ja jotain turhauttavaa...parhaani mukaan yritin parle francais, mutta kun ne ranskut puhuu takaisin englantia, jos ei osaa täydellistä ranskaa. Sinnikkäästi yritin puhua vain ranskaa.Muutamia onnistumisen elämyksiä koin, kun sain alusta loppuun palvelua ranskaksi. Että Oui, je parle francais (un peau).

Ja jotta kynnys ei olisi niin korkea elää taas täällä pohjoisessa, päätimme eilen lähteä ranskalaisittain piqnikille Ainolan puistoon. Tässä tunnelmakuvia.


paita, hame ja vyö: h&m. Koru, kaunotar ja kulkuri.






Tässäpä vähän pureskeltavaa. Mitä mieltä sinä olet ranskalaisista? Ranskalaisesta kulttuurista?

Mukavaa sunnuntaita! Salut! Neiti painelee katsomaan elokuvia ja lukemaan kirjoja loppupäiväksi.