torstai 7. elokuuta 2008

Syksyn merkkejä

Viimestään siinä vaiheessa havahtuu syksyn saapuneen, kun äidit lapsineen rientävät ostamaan koulureppuja ja kaupan kassojen tiskeillä kiiltelee uututtaan lukujärjestykset. On taas aika palata koulunpenkille. Maanantaina se taas alkaa - koulu. Yleisten syksyn tunnuspiirteiden ohella, on tiettyjä asioita, jotka viestivät minulle syksyn olevan kohta käsillä. Ensinnäkin vaatekaappi: Kesän jälkeen ei tunnu olevan mitään päälle puettavaa. Vaatekaappi huokuu kesän pirteitä sävyjä, ja kaikki viime syksyn neuletakitkin tuntuvat kulahtaneilta ja väärän värisiltä. Nyt kun sitä kaipaisi mustaa, luumua ja harmaan eri sävyjä.

Virkkaaminen. Muutama vuosi sitten innostuin virkkaamaan. Kaupassa huomaan hypisteleväni lankaosaston villakeriä. Muutama päivä sitten aloitin virkkaamaan leijonankeltaista kaulahuivia. Rentouttava harrastus. Soveltuu täydellisesti minulle, joka joutuu istumaan arkipäiväisin noin kolme tuntia bussissa koulun ja kodin väliä matkustaessa. Hyvä virkkausopas alottelijoille on Debbie Stollerin Stitch 'n bitch, koukussa -virkkaajan käsikirja. Saadessani kyseisen kirjan käsiini, en ollut virkannut moneen, moneen vuoteen. Selkeiden ohjeiden ja kuvien ansioista hallitsen puolipylväät, pallosilmukat ja popcornit - hieman maistiaisia mainitakseni.



Kynttilät. On ihana taas kun hämärtyy sytyttää iltaisin kynttilöitä, käpertyä sohvalle huopaan kääriytyneenä ja katsoa elokuvia ilmassa leijaillessa mieto vaniljan tuoksu.

Twin peaks. Lempisarjani kautta aikojen. Yleensä syksyisin innostun taas katsomaan sarjaa pimeinä ja sateisina iltoina. Jännitystä, draamaa - ja Lynchin kummallisuuksia. Kyseistä sarjasta saan myös inspiraatiota syksyn pukeutumiseen. Aina löytyy jotain mielenkiintoista, jotain, mitä en ole aiemmin huomannut. Muistattehan kissamaisen Aundrey Hornen? Itse asiassa blogini nimi Cherry pie juontuu Twin peaksista. Sarjassa Norman kahvilassa mutusteltiin kirsikkapiirasta ja Agentti Cooper joi tapansa mukaan kahvin mustana.




Kuvat.




Hattuvillityksen jylläessä, piristin asuani joku aika sitten kirpparilta bongaamallani punaisella hatulla.

Mekko # GT:ltä, jonka puin vaihteeksi hameeksi.
vyö # H&M
farkkutakki # second hand (itse tuunattu)
toppi # Topshop
hattu # second hand
kiiltonahka korot # second hand

Ja vielä lopuksi tämän hetken repeat-biisi levylautasella...Porcupine treen The Blackest eyes.


5 kommenttia:

Pupu kirjoitti...

Twin Peaks on just niitä syksyyn kuuluvia sarjoja. Itellä oottas tuolla hyllysä avaamaton Twinkkarit-boksi syksyn pimeitä iltoja. :)Ja TP kestää niin monia katselukertoja...

DEA kirjoitti...

Käy katto ->> http://dobbye.webs.com !!!

Rouva Nordman kirjoitti...

Audrey osasi myös solmia kirsikan "röntin" suussaan. Asia, mitä aina yritän kirsikoita syödessäni. Vielä ei onnistunut. Rakastan Twin Peaksin musiikkia ja oikeastaan myös syksyä. Minulle syksy tarkoittaa myös kynttilöitä ja syksyllä olen yleensä luovimmillani.

Breezy kirjoitti...

Satu moooi (: Porcupine Tree on ihan parhaita bändejä. Sulla alkaa koulu, ollaampa yhteyksissä siitä mekkojutusta?!

Satu kirjoitti...

Pupulihavisto, Kyllä, vuodesta toiseen tulee katsottu Twin peaksia, niin että replikit osaa jo ulkoa. Täydellistä syksyyn kuuluvaa ajanvietettä!

Katilein, viimeksi eilen yritin tätä "kirsikkatemppua", poikaystäväni nauroi ratketakseen;)Muistan kuinka lumouduin 8-vuotiaana Twin peaksin tunnusbiisistä, niin että sen sijaan, että olisin painunut nukkumaan kiltin tytön lailla, vakoilin sarjaa salaa sohvan takaa. Luonnollisesti jäin aina äidilleni kiinni!

Kreettaseni, olethan mekkoasiakkaani? Ilmoitatko maanantaihin mennessä?Tai tuu piipahtamaan Hipon kanssa..