Luvassa oli ykkösluokan puketumishömppää, vaatteiden sovittelua ja uusimpien vaatelöytöjen esittelyä. Siinä aloitellessa vierähti tunti jos toinenkin pienen pukeutumiskriisin parissa. Ristiin rastiin neidit vaihtelivat asujaan tyylin "jos sää et laita tuota, niin mie laitan". On mahtava omata ystävä kuudentoista vuoden takaa, jonka kanssa ollaan yhdessä kasvettu, koettu ilot ja surut - ja mitä mielenkiintoisimmat pukeutumisvaiheet (voi apua, ystävälläni oli kehyksissä kuva viisitoista kesäisistä neitosista biletällingissä, kyllä sitä on oltu melkosia pimatsuja!!!) . Lisäksi ystäväni on ollut aina vähintään yhtä kiinnostunut vaatteista ja muodista kuin minä. Kolmetoista vee ja neidit katteli Cluelessia ja kulutti puhki kirjaston uusimman Seventeen -lehden. Yläasteella näitä pikkukaupungin kasvatteja kutsuttiinkin nimellä "tekstiilikaksoset", kun olimme niin samankokoisia ja- näköisiä ja panostimme aina pukeutumiseen. Näin vuosien jälkeen ei ole omena kauas puusta pudonnut, yhä on sama kaksikko jäljellä. Ja niinhän siinä kävi, että molemmat päädyimme vaatetusalalle.
Kerrassan oli mukava ilta tanssia Kainuun yössä ja nähdä ensimmäistä kertaa livenä poikaystäväni bändi Murena. Hyvässä seurassa viini virtasi vuolaasti seurueen siirtyessä hotellille jatkoille aamun pikkutunneilla.
Viikonlopun aikana ehdin käydä vartin mutkan Henkalla ennen työkeikkaa. Poikaystäväni seurasi kauhulla, kun neiti pikashoppailija latoi hetkessä pinon vaatteita sovariin ja siitä kassalle, ja vielä ehti bongata miehellensäkin hienon takin. Kyllä sitä aika proo on näissä hommissa. Vilahdus vaan, ja neiti paineli Henkasta ulos uudessa satutädin roolissa lukemaan muumikirjoja, toisen jäädessä ihmettelemään, että kummankohan koon tästä takista ottaisi, ja että mihin se yks hullu meni...
Kuvassa Twin peaks/ Clueless -henkinen jakku, jonka bongasin Henkalta. Loput löydöt ensi jaksossa.P.s.Postaan kuvia viime viikonlopulta myöhemmin, sillä harmikseni unohdin kameran liitäntäpiuhan Ouluun. Tämä päivä on ollut kuin jostain huonosta komediasarjasta, sillä läksin kotoa kimpsuineni kohti juna-asemaa, ja siinä kiireessä nappasin matkaan väärän läppärilaukun. Nyt sitten ollaan ilman omaa konetta. Minua tämä onnetar suosii teknillisillä ongelmilla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti