No niistä Hulluista päivistä...

On taas se aika vuodesta, kun katukuva täyttyy keltaisia kasseja kanniskelevista kiireisistä ihmistä. Joka vuosi lauma ihmisiä kiroaa Hullut päivät ostohysteerisen taviksen kansanjuhlaksi, jossa tyypit juoksevat kilpaa halvan hammasharjan perässä. Sen sijaan, että esittäisin, että minua ei kiinnosta HP:t, voin nöyränä todeta olevani sen verran tavis, että aamulla jo ennen kymmentä olin valkkaamssa Stockmannin levyosastolta parhaat dvd-elokuvat ja cd:t kokoelmiini. Tämä on ehdoton Hullut päivät -perinteeni kautta aikojen. Ja hehkutanpa vielä ranskalaisen ohjaaja Alain Resnaisin Hiroshima rakastettuni - elokuvaa, jonka löytäminen dvd-merestä lämmitti suuresti sydäntäni. Tämän elokuvan olen halunnut nähdä jo pitkän aikaa.

Toinen suosikkini on Akateeminen kirjakauppa, josta bongasin englanninkielisten pokkarien joukosta Siri Hustvedtin kaksi kääntämätöntä teosta "The Blindfold" ja "The Enchantment of Lily Dahl". Tällä hetkellä olen lukenut Hustvedtin Amerikkalainen elegia- romaania, ja tarkoituksena on ollutkin hankkia nämä pari hieman tuntematonta romaania kokoelmaani. Sopivasti ehdin lukea nämä kirjat ennen Helsingin kirjamessuja, jossa kyseinen kirjailija on vieraana.

Stockmannin herkku on Hullujen päivien aikaan tämän neidin ohittamaton ostospaikka. Opiskelijana luonnollisesti muutaman sentin halvemmalla nakkipaketilla on väliä (tai ainakin koirani kiittää!), toinen ohittamaton syy jonottaa ruokakassalla on Herkun turkinpippurirahka, johon jäin kyllä kertaheitolla koukkuun. Suosittelen maistamaan!

Ja se, että piipahdin Hulluilla päivillä ei tee minusta yhtään sen enempää kuluttajaa, sillä omalta osaltani ostan sitä mitä tarvitsen. Kirjat ja elokuvat ovat kautta aikojen olleet osa minua ja harrastustani. Sen sijaan vaateosastot kierrän kaukaa, en pysty kuvittelemaan itseäni penkomaan ostoslaareista jotain merkkilogolla varustettua teepparia.


Ja vielä teille, jotka halveksitte Hulluja päiviä, teillä on olemassa vaihtoehto, voitte kiertää Hullu päivät kaukaa ja paeta ostohysteriaa vaikka kotiinne. Jotku meistä, kuten allekirjoittanut tienaa oikeasti leipänsä työskennellen palvellen juuri Sinua kaiken sen kulutusjuhlan keskellä.


Vastapainoksi kiireiselle työlle painan smurffipipon päähäni, ja pakenen tätä kaikkea koirani kanssa puistoon..







p.s. Ylipitkät työpäivät saavat kireäksi..

p.p.s. Suostu huomenna riisumaan piponi, sillä kutrini saavat kyytiä kampaajan käsittelyssä. Uudesta lookista postauksia kenties jo huomenna.