Sherlock Holmes kadonneen kirjan jäljillä

Maaliskuun muutosta lähtien minulla on ollut muutama tärkeä juttu kateissa, nimittäin ranska-suomi -sanakirjani. Kesällä törmätessäni useampaan otteeseen naapurin kahvilassa ranskalaiseen ystävääni olisin enemmän kuin useasti tarvinnut sanakirjaa avukseni. Sen verran vanhanaikainen olen, että mielummin plärään konkreettisesti kirjan sivuja kuin etsin sanoja nettisanakirjan avulla. Epätoivoisena melkein sorruin ostamaan uuden sanakirjan viime viikolla, mutta piheys iski ONNEKSI päälle, sillä tänään minä löysin ne, kadonneet sanakirjani. Ja voi sitä riemua! Meillä tässä asunnossa riittää lokeroita ja kaappeja, ja etsiessäni keittiön yläkaapista (jota ei ole varmaan koskaan avattu!) virkkauskoukkuja seuraavaan pipoprojektiin, satuin vahingossa hipaisemaan tavaraa pursuilevaa mustaa reppua - ja kappas siellähän ne sanakirjat olivat muiden oppimateriaalien seassa. Nostalgisin fiiliksin istahdin keittiön lattialle koluamaan läpi papereita, lehtileikkeitä ja vanhoja esseitä yliopisto ajoilta, jopa vanha lukusuunnitelmakin löytyi (jestas, että sitä on joskus ollut ahkera!!!). Koirani toimi apulaisena ja penkoi sekin tohkeissan repun kätkemiä salaisuuksia. Se nappasi suuhunsa lattialle pyörähtäneen paplarin, jota luuli ilmeisesti leluksi, raukka - partaanhan se takertui.

Toinen päivän ilonaihe on levysoitin, jonka saimme viimein tänään tähän talouteen. Viimeisen puolen vuoden ajan olen keräillyt kirppareita kierrellessäni LP-levyjä varastoon juuri tätä päivää varten. Nyt niitä levyjä pääsee oikeasti kuuntelemaan. Seuraavaksi suunnistankin isäni LP-levyjen aarreaittaan. Kerrassaan mahtavaa!

Eilen inspiroiduin yhdistelemään perjantaisia kirpparilöytöjäni...



lasten neuletakki # second hand
paitapusero # second hand
musta hattu # H&M
Beatles-toppi # itse painettu
housut # H&M
korot # second hand

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa!

Shopping, shopping

Viikonlopun kunniaksi sallin itselleni eilen pienen shoppailutripin. En rehellisesti sanottuna muista milloin olisin viimeksi ollut trendikkäästi "shoppailemassa". Arjen pyörteissä sitä kiertää vaatekaupat kaukaa, ja sen hyödyllisen ajan käyttää vaikkapa juhlapuvun suunnitteluun ja peruskaavan piirtämiseen. Mutta niihin löytöihin. Aloitin kierrokseni naapurin kirppikseltä, josta rantauduin ulos vaatteita sisältävän matkalaukun kanssa. Tämä sininen, vanha matkalakku lähti oitis matkaani kahdella eurolla, ja kätevästi sainkin muut ostokseni tungettua laukun sisälle. Ajattelin ensin tämän laukun lähinnä sisustuselementiksi; kirjahyllyksi tai lehtitelineeksi, mutta matkalaukku osottautuikin Iivarille mukavaksi makuupaikaksi. Viime yönä laitoin avattuun matkalaukkuun tyynyn ja viltin, johon pikku kerä olikin sitten käpertynyt nukkumaan. Suloista!

Eihän toiselta raski pesää viedä..

Muut kirpparilöytöni keskittyivät ihaniin, syksyisiin ruudullisiin paitapuseroihin sekä beigenruskeisiin lapikkaisiin. Nämä uudet saapikkaat ovat ihan taivaalliset jalassa, villavuoren ansiosta näillä kävellään vielä talvipakkasellakin. Testailin lapikkaita housun että hameen kanssa, ja kyllä, nämä kengät ovat kaikkiruokaiset. Täydellinen saalis vitosella. Juuri näiden helmien takia rakastan kirppareilla koluamista; kaikkien niiden kulahtaneiden t-paitojen ja nyppyisten neuletakkien joukossa saattaa piileä jotain niin täydellistä, että tekisi mieli hyppiä innosta tasajalkaa.



Tavallisesta shoppailukierroksesta poiketen kävin Vimassa, joka ei jostain syystä kuulu shoppailureitilleni. Vaistonvaraisesti suunnistin Nanson-rekille, joka pursuili ihania syysuutuuksia, joihin kuitenkaan tilipussini ei tällä hetkellä antanut myöten. Tyhjin käsin minun ei kuinkaan tarvinnut Vimasta lähteä, sillä bongasin -50% -alerekin, jonka hengarissa roikkui sopivasti juuri minua varten Nanson harmaakuvioinen trikoomekko, joka muuntautuu sekä lyhemmäksi pallomekoksi kuin pitkäksi, suoralinjaiseksi paitamekoksi. Tällaiset "jekkuvaattet" ovat kivoja niiden moni-ilmeisyyden vuoksi. Siispä kassalle. Shoppailukierrokseni päätti pino muotilehtiä ja lasi punaviiniä. Hihkaisen aina riemusta, kun bongaan Nylon-lehden Akateemisen tutulta paikalta. Ehdoton suosikkini muotilehdistä.







takki ja housut # H&M
laukku # secoHd hand
tolppakorot # h&M
mekko # Nanso lempivaate
oranssit sukat # H&M

Tänään ohjelmassa on juhlapuku luonnoksen puhtaaksi piirtämistä, ompelua, lukemista ja ehkäpä leffa. Kunhan monsieur palailee illalla treenikseltä suunnittelimme menevämme leffaan katsomaan sitä kotimaista uutuutta Käsky. Yleensä kartan kotimaisia leffoja niiden ällörealismin vuoksi, mutta tähän elokuvaan taivun mielenkiintoisen aiheen sekä hyvien arvostelujen vuoksi. Toivottavasti Käsky todistaa minun olevan väärässä kotimaisten nykyelokuvien suhteen. Oulu on siitä ikävä kaupunki, että uudesta elokuvateatterista huolimatta tänne otetaan huonosti ohjelmistoon erilaisia, valtavirrasta poikkeavia elokuvia. Haikaillen katson Hesarista pääkaupunkiseudun leffatarjontaa ja ensi-iltoja, jotka eivät koskaan rantaudu tänne pohjoiseen.

Mutta nyt piirtelemään iltapukuja, niin ei jää sunnuntaille taas kaikki rästihommat. Lauantai laiskuus valtaa mielen aina tässä vaiheessa päivää, kun haluaisi vaihtaa jo vapaalle.

Hidas tempo

"Lepää ja rentoudu", näin määräsi lääkäri minulle käydessäni tiistaina työterveyshuollossa. Muutaman viikon jatkunut mystinen huimailu alkoi saada jo sellaisia mittakaavoja, että asialle oli pakko tehdä jotain. Suomalaisella sisulla sitä koettaa painaa pitkää päivää, ja on kamalan vaikea myöntää itselleen, että kaikki ei ole kunnossa. Minulle ainakin on hirveä kynnys mennä lääkäriin, ja poden heti tunnollisesti huonoa omatuntoa, kun olen sairaslomalla. Muutaman illan, kun olen vain levännyt, lukenut ja katsonut tv:tä, tunnen itseni totaali laiskaksi. Nykyään, kun elämme tällaisessa suorittajayhteiskunnassa, on vaikea sallia itselleen aikaa olla tekemättä yhtään mitään. Ja kun sitä pysähtyy, havahtuu asioihin, joihin nykyisin on liian vähän aikaa, kuten ystävien tapaamiseen, kirjojen lukemiseen tai vaikkapa maalaamiseen. Sen sijaan esimerkiksi kavereiden kohtaaminen tapahtuu nykyään virtuaalisfääreissä muun näpräämisen ohella. Kirjastosta roudaamat kirjat unohtuvat yöpöydälle, ja lukemattomista romaaneista jää käteen vain myöhästymismaksut.Tätäkö se aikuistuminen on kiirettä, työtä ja pari lisäkiloa? Tervetuloa 25+ -sarjaan, jolloin kaikki otetaan niin tosissaan. Sentään sen verran minussa on kiertolaissielua, että välttelen asuntolainaa.


kuva. Coffee and cigarettes, aikaa hyville keskusteluille.

Ja huomenna se koittaa taas, viikonloppu. Kerrankin minulla on kalenterissa tyhjää, kokonainen viikonloppu vain minua varten. Ei tarvitse juosta kellokorttikaulassa minuuttiaikataulun mukaan, vaan saan maleksia haaveilevin askelin vaikkapa omaa kotiani ympäri.

Nyt takaisin uuden Trendin pariin. Bongasin lehdestä mielenkiintoisen artikkelin elokuvapuvustaja Tiina Kaukasesta, jonka kädenjälkeä voi nähdä ensi-iltaan tulevasta Käsky-elokuvasta. Mikä unelma-ammatti! Itse olen aina haaveillut omasta vaatepuodista tai stylistin työstä, siksipä päätinkin laittaa yliopisto-opintoni muutamaksi vuodeksi jäihin, ja aloittaa vaatetusalan opinnot päästäkseni lähemmäksi päämäärääni. En ole katunut päätöstäni.


Koululainen.

Nahkatakki # H&M divided
musta neuletakki # Vila
harmaa paitamekko # Miss selfridge
laukku # H&M
kengät # No nämähän on jo nähty moneen kertaan..Mukavuudenhalu iskee, kun pitää jaksaa olla 12 tuntia jaloillaan.

Rentouttavaa viikonloppua!

Manhattan

Pitkän työ- ja kouluviikon jälkeen mikään ei rentouta niin kuin lasi punaviiniä ja hyvä elokuva hyvässä seurassa. Eilen tv:stä tuli täydellinen leffatärppi, nimittäin Woody Allenin älymystön kuplivaa elämää kuvaava elokuva Manhattan (1979), jonka visuaalinen voima yltää poettiselle tasolle. Elokuvan postikorttimaisia kohtauksia säestää George Gershwinin musiikki. Minä niin rakastan näitä keskustelu- ja ihmissuhde-elokuvia. Tavoitteena on ollut jo pidemmän aikaa kahlata läpi Allenin vanhempaa tuotantoa, seuraavaksi aion hankkia käsiini Woody Allenin läpimurtoelokuvan Annie Hallin. Kyseisen elokuvan puvustuksestahan on haettu vaikutteita nyt jo jonkin aikaa pinnalla olleeseen 70-luku painoitteiseen muotiin.

kuva.


Tänään aion jatkaa iltaa rennosti kuuntelemalla repeatilla Porcupine treen "Trains" -biisiä sekä tehdä ekskursion omaan kirjahyllyyni, ja valita lukemattomien kirjojen joukosta romaanin, jonka kanssa käperryn sohvalle teetä lipittäen. Vielä en ole päättänyt aloitanko lukemaan Henry Jamesin "Naisen muotokuva" -kirjan vaiko Patricia Kennealy-Morrisonin omaelämäkerran Strange Days, My life with and without Jim Morrison. Hamstraan aina matkoilta ja divareista klassikoita sekä mielenkiintoisia aiheita käsitteleviä kirjoja. Kunpa vaan ehtisi lukemaan. Minulla on varmaan mummonakin kirjahyllyssä lukemattomia romaaneja.

Viikonloppuna nähtyä. Meillä leikitään pallolla, minä ja Iivari.

neuletakki # h&m
sukkikset # lindex.

Vasemmalla:
jakku # h&m
paita # second hand
harmaat housut # New Look, Paris

Ja viikonloppuisin meillä tanssitaan slovareita. Iivari on oikea herrasmies, kun jaksaa tanssittaa emäntää...




Ja loppuillasta kurkotetaan kohti kattoa.

Linjoilla taas...

Bonjoir! Tämä neiti on ollut viimeisen viikon ajan sellaisessa ristitulessa koulun ja kodin välillä, että tekemisen puuttesta ei ole ainakaan kärsinyt. Väsymyksestä ja univelasta kielii se, että olin aamulla painanut kaksi herätyskelloani kiinni. Sen sijaan, että olisin noussut ylös puoli kuudelta, neiti jatkoi unia puoli kahdeksaan. Oli liian myöhäistä ehtiä koulubussiin. Siispä vietin koulusta tahattoman vapaapäivän. Töihin sentään oli tietysti illaksi mentävä.

Viime viikolla en ennättänyt kuvaamaan mitään mielenkiintoista, saati sitten omaa pukeutumistani (joka on ollut äärimmäisen tylsää!!). Aamukuuden aikaa päivän asua valitessa sitä ei ole luovimmillaan, pikemminkin on haasteellista löytää oikeita vaatekappaleita vaatehuoneestani joka, kulkee nimellä pyörremyrsky. Sen sijaan minun parempi puoliskoni on vetänyt pointsit tyylikkyydellään.Toinen on niin kiintynyt tähän uuteen hattuun, että ei malttaisi ottaa sitä ollenkaan pois.





Kirjavaa sakkia...Olen koittanut tunkea itseni näihin tavoitehousuihin, jotka bongasin pari viikkoa sitten designtorilta Tampereelta. Perkule, minähän mahdun näihin!!! Tähän henkalta bongaamaan läppärilaukkuun rakastuin ensisilmäyksellä. Ei haittaa, että vanha koneeniei tähän mahdu ihan täydellisesti, sillä tästä tulee virallinen koululaukkuni. Pysyypä ainakin paperit järjestykssä.

Musta neuletakki # H&M
kaulahuivi # H&M
nahkatakki # H&M
laukku # H&M
farkut # Filippa K. /Second hand
kengät # Kaunotar ja kulkuri


Nyt palailen juhlapukuluonnosten pariin. Meillä alkoi koulussa asiakastyönä juhlapukukurssi, jossa suunnittelemme ja valmistamme asiakkaalle juhlapuvun. Oma asiakkaani tarvitsee pitkän pukeutumiskoodin mukaisen iltapuvun. Mahtavaa suunnitella puku oikeasti mallin mitoissa olevalle neidille. Time out.




Ideakuvakollaasi...tästä se taas lähtee.

Designtori ranskalaiskorttelissa

Sunnuntai-ilta, takana monta sataa kilometriä, monta kiduttavaa tuntia täpötäydessä junassa sekä monta kymmentä sivua Virginia Woolfin Jaakobin huone- romaania. Päätin viettää viimeisen viikonloppuni ennen koulun alkua Tampereella ystäväni luona. Ohjelmassa oli perinteinen kirpparikierros, kulttuuria sekä suomalaista designia ranskalaiskorttelissa. Launantai-iltana päätimme leffan sijaan harrastaa hieman korkeampaa kulttuuria. Hetken mielijohteesta ostimme liput ohjelmateltan Stella polariksen improvisaatioteatteriin. Mahtava meininki kerrassaan, nauraa sai todellakin koko rahan edestä. Silti hieman häiritsi, että edustimme ystäväni kanssa selkeästi nuorempaa vähemmistöä keski-ikäisten raikuvan naurun keskellä, lienekö lippujen hinta pitänyt nuoremmat katsojat loitolla?

Tänään piipahdimme Tampereen ranskalaiskorttelissa, jossa SuperMukava järjesti Designtori-tapahtuman. Liikkeellä oli todella tyylikästä porukkaa ja kojut notkuivat designaarteita suomalaisilta merkeiltä. Tapahtuman kruunasi upea muotinäytös, jossa esiteltiin myyntiin tulevia vaatteita. Mallit oli stailattu todella upeiksi ja näytöspaikkaan luotiin nostalgista tunnelmaa ranskalaisin sävelin. Toivottavasti tästä desingtorista muodostuu jokavuotinen perinne, sillä mikä onkaan mukavampaa sunnuntaipuuhaa kuin kierrellä kojusta toiseen ja hipistellä ihania luomuksia? Itselleni mukaan tarttui vitosella Filippa K:n kloorivärjätyt farkut sekä Onnela-merkin retro pussukka.

Tässä kuvia Designtorin muotinäytöksestä...

Muotinäytöksen vaatteet lienee päässeet uusien onnellisten omistajien hipisteltäviksi? Ainakin näytöksen jälkeen rekiltä katosi vaate toisensa jälkeen kohti sovituskoppia..
Mikä asu on sinun suosikkisi?

Syksyn merkkejä

Viimestään siinä vaiheessa havahtuu syksyn saapuneen, kun äidit lapsineen rientävät ostamaan koulureppuja ja kaupan kassojen tiskeillä kiiltelee uututtaan lukujärjestykset. On taas aika palata koulunpenkille. Maanantaina se taas alkaa - koulu. Yleisten syksyn tunnuspiirteiden ohella, on tiettyjä asioita, jotka viestivät minulle syksyn olevan kohta käsillä. Ensinnäkin vaatekaappi: Kesän jälkeen ei tunnu olevan mitään päälle puettavaa. Vaatekaappi huokuu kesän pirteitä sävyjä, ja kaikki viime syksyn neuletakitkin tuntuvat kulahtaneilta ja väärän värisiltä. Nyt kun sitä kaipaisi mustaa, luumua ja harmaan eri sävyjä.

Virkkaaminen. Muutama vuosi sitten innostuin virkkaamaan. Kaupassa huomaan hypisteleväni lankaosaston villakeriä. Muutama päivä sitten aloitin virkkaamaan leijonankeltaista kaulahuivia. Rentouttava harrastus. Soveltuu täydellisesti minulle, joka joutuu istumaan arkipäiväisin noin kolme tuntia bussissa koulun ja kodin väliä matkustaessa. Hyvä virkkausopas alottelijoille on Debbie Stollerin Stitch 'n bitch, koukussa -virkkaajan käsikirja. Saadessani kyseisen kirjan käsiini, en ollut virkannut moneen, moneen vuoteen. Selkeiden ohjeiden ja kuvien ansioista hallitsen puolipylväät, pallosilmukat ja popcornit - hieman maistiaisia mainitakseni.



Kynttilät. On ihana taas kun hämärtyy sytyttää iltaisin kynttilöitä, käpertyä sohvalle huopaan kääriytyneenä ja katsoa elokuvia ilmassa leijaillessa mieto vaniljan tuoksu.

Twin peaks. Lempisarjani kautta aikojen. Yleensä syksyisin innostun taas katsomaan sarjaa pimeinä ja sateisina iltoina. Jännitystä, draamaa - ja Lynchin kummallisuuksia. Kyseistä sarjasta saan myös inspiraatiota syksyn pukeutumiseen. Aina löytyy jotain mielenkiintoista, jotain, mitä en ole aiemmin huomannut. Muistattehan kissamaisen Aundrey Hornen? Itse asiassa blogini nimi Cherry pie juontuu Twin peaksista. Sarjassa Norman kahvilassa mutusteltiin kirsikkapiirasta ja Agentti Cooper joi tapansa mukaan kahvin mustana.




Kuvat.




Hattuvillityksen jylläessä, piristin asuani joku aika sitten kirpparilta bongaamallani punaisella hatulla.

Mekko # GT:ltä, jonka puin vaihteeksi hameeksi.
vyö # H&M
farkkutakki # second hand (itse tuunattu)
toppi # Topshop
hattu # second hand
kiiltonahka korot # second hand

Ja vielä lopuksi tämän hetken repeat-biisi levylautasella...Porcupine treen The Blackest eyes.

une francaise.

Hauskojen sattumien sarja. Pari viikkoa sitten tapasin kadulla koiraa ulkoiluettaessani ranskalaisen naisen, jolla oli mukanaan Iivarin näköinen koira. Minä, joka epätoivoisesti olen yrittänyt opiskella ranskaa lukiossa ja muutan kurssin yliopistolla (Lue: rakastan opiskella kieliä, mutta kielipääni on kehno) - yritin parhaani mukaan kommunikoida ranskaksi. Ranskani ei todellakaan ole mitään täydellistä, mutta olen ylpeä itsestäni ja siitä, kuinka paljon ymmärsin. Nyt olemme ystävystyneet tämän ranskattaren kanssa, ja olemme käyneet muutaman kerran kahvilla - ja jopa ranskalaiset poskisuudelmat vaihdetaan, kun tavataan. Ranskani paranee päivä päivältä. Tästä uudesta tuttavuudesta innostuneena olenkin kaivanut esille vanhoja ranskan kielen oppikirjojani ja kuunnellut ranskalaisia sävelmiä pitkin viikonloppua. Jälleen kerran alan haaveilla uudesta matkasta Pariisiin parhaan ystäväni luo. Ehkä, syksyllä.

Viimeksi tänä aamuna törmäsin ranskalaiseen tuttavaani puistossa, kun olimme mussun kanssa aamulenkillä. Mahtava tunne keskustella Suomessa, keskellä Oulua, ranskaksi - aivan kuin olisi ulkomailla. Ce super!

Sen lisäksi, että meillä on tämän ranskattaren kanssa sukulaisrotua olevat koirat, yhdistää meitä kiinnostus muotiin ja vaatteisiin. Ystävälläni on nimittäin oma vaateputiikki täällä Oulussa, jossa hän myy Ranskasta tuotuja vaatteita. Täytyypä käydä kurkistamassa.

Tällä viikolla minulla sattui olemaan jopa yksi vapaapäivä. Minnepä muualle sitä menisi kuin suosikkipaikkaani, kirjastoon...Oi miksi kesän jälkeen tuntuu niin tuskalliselta palata takaisin farkkuihin, jotka tuntuvat mystisesti kutistuneen???!!!

farkut # Vila
kengät # H&M
Beatles-toppi # itse painettu
Nahkatakki # H&M (ensimmäinen syksyn vaateostos!)
koru # second hand
musta kassi # SuperMukava (kassi lähti vahingossa matkaani harjoittelupaikastani.)



Sunnuntaikävelyllä Ainolan puistossa...